Menu
Ukiut 20-t sinnerlugit matuma siorna inuit eqimattanngorlutik kalaallit meerartaasa ajunnginnerusumik atugaqarnissaat sulissutigilerpaat. Tulliuttuni Mælkebøttecenterip ineriartornera oqaluttuassartaalu atuarsinnaavat.
Kalaallit Nunaanni sulisitsisut peqatigiiffiat 2002-p ukiaani inooqataanikkut akisussaaffeqalissalluni kissaateqalerpoq, aammalu meeqqat inuusuttullu sumiginnakkat atugaannik Kalaallillu Nunaanni sumiginnaasarnerit pinaveersaarniarlugit allarnisaanernut suliniutinullu peqataasalerusulluni.
Ajornartorsiutip annertussusaa uppernarsarniarlugu Kalaallit Nunaanni sulisitsisut peqatigiiffiat “Børn og unge i politiets døgnrapporter – hvem og hvorfor” misissussallugu aallarnisaavoq, tassanilu tunngaveqarluartumik suliniuteqarnerit aaqqissuullugillu ineriartortinnissaat siunertaasimavoq. Misissuinermi erserpoq Nuummi 2002-mi 2003-milu meeqqat inuusuttullu 0-17-inut ukiullit qassit politiinit arlaatigut akuliuffigineqarsimanersut, ilaatigut eqqugaallutik, pinerluttuliorlutik imaluunniit pisuni arlaatigut akuullutik. Ukiuni marlunni taakkunani meeqqat 1075-it nalunaarsorneqarsimapput.
Meeqqani inuusuttunilu nalunaarsorneqartuni 3,5 procentit annertuumik sumiginnagaallutik inooqataanikkut tarnikkullu artukkerneqarsimasuupput. Meeqqani taakkunani 8 procentit annikinnerusumik sumiginnagaasimapput. Meeqqat taakku pineqartut Mælkebøttecenterip isiginiagarineruai.
Misissuineq taanna aallaavigalugu, aammalu Nuummi ataatsimiinnerit ullunilu aalajangersimasumik sammisaqarluni naapittarnerni sullissisut peqatiginerisigut meeqqat illussaannik isumassarsineq aallartissimavoq. Red Barnet, Nuuk Rotary Klub, Lions Club Nuuk aammalu Kalaallit Nunaanni sulisitsisut peqatigiiffiat, maanna Sulisitsisut, peqatigiillutik meeqqat inuusuttullu Nuummi illussaannik pilersitsiniarlutik aningaasanik ingerlatsinissamullu aningaasartuutissanik piniarsimapput.
Mælkebøttecenteri aallartinneqarpoq paaqqinnittarfittut imminut ingerlattutut, aallartitseqataasullu kattuffiinit aallartitanik siulittaasoqarluni. Taakku saniatigut Kommuneqarfik Sermersuumit immikkut aallartitamik ilaasortaqarpoq. Red Barnet siulersuisunit tunuarpoq kattuffiup tassannga ingerlatsineq aalaakkaasorigamikku ikkulluarsimasorigamikkulu.
Kirsten Ørgaard, cand.psych. siulersuisuliullugu Meeqqat Inuusuttullu illuat Mælkebøtteni ornittagartalik marsimi 2006-imi piviusunngorpoq.
Mælkebøtteni meeqqanut inuuniarnermikkut atugarliortunut paasiniaaviuvoq, meeqqallu pinasuartumik ulloq unnuarlu immikkoortortamut inooqataanikkut tarnikkullu paasiniarneqarniarlutik inissinneqarsinnaapput. Ulloq unnuarlu immikkoortortaqarfik meeqqanut qulingiluanut inissaqarpoq, taakkulu piffissap aalajangersimasup iluani, tassa qaammatit arfinillit qulingiluallu missaannik sivisussusilimmik inissinneqartarput. Tassani meeqqap pisariaqartitai aallaavigalugit meeqqat ataasiakkaat sumut ingerlariaqqissanersut nalilersorneqartarput. Meeqqat isiginiarneqartut 3-11-nik ukioqartillutik inissinneqartarput.
Ornittakkami meeqqat tamarmik 3-17-inik ukiullit tikilluaqqusaapput, assigiinngitsunillu sammisaqarnissaannik atorneqarluartartunillu neqeroorfigineqartarput. Meeqqat ornittakkamiittartut nukittuujusarput inuuniarnermikkullu atugarliortuusarlutik, ulluuneranilu meeqqat amerlanerpaamik 50-iusussaallutik. Isiginiarneqarnerusut tassaapput 5-6-inik qummullu 12-14-inik ukiullit. Taakku saniatigut meeqqanut inuuniarnermikkut atugarliortunut orninneqarsinnaasumik neriffiusinnaasumillu isersimaartarfeqarpoq.
Meeqqat angerlarsimaffimminnut inuuniarnikkut atugarliorfiusunut angerlartinneqarsinnaanatik inissittariaqarfiannik amerlanernik pisariaqartitsineq annertuupilussuuvoq. Taamaattumik siunnersuusiortoqarpoq Mælkebøttenip najugaqatigiiffinnik arlalinnik annertusineqarnissaa pillugu, taakkulu inissiaqarfiullutilluunniit illuunissaannik pilersitsisoqarsinnaasoq.
Paasiniaareernermi Mælkebøtteni meeqqanut ilaqutariittut angerlarsimaffippalaartunik ataatsimoorfiusunik isumassuisussanillu inersimasulinnik neqerooruteqalerpoq. Najugaqatigiiffiit angajoqqaarsianut meeqqallu angerlarsimaffiinut tapertaasutut isigineqassapput.
2012-mi najugaqatigiiffik Ilasiaq pilersinneqarpoq. Najugaqatigiiffik meeqqanut inuusuttunullu inissinneqarnerminni 3-12-inik ukiulinnut inuuniarnikkullu atugarliortunut arfineq-marlunnut inissaqarpoq.
Misilittagarineqarpoq inuusuttuaqqat Mælkebøttenimeereerlutik ingerlariarteqqinnissaat ajornartorsiutaasartoq, piffiimmi ingerlariaqqiffigisinnaasaat amigaatigineqarput.
Taamaattumik najugaqatigiiffik Allu 2014-imi pilersinneqarpoq, tassanilu inuusuttuaqqat inissinneqarnerminni 12-15-inik ukioqarlutik inuuniarnikkut pamersaanertalimmik najugaqarnissaannik neqeroortoqartarpoq. Najugaqatigiiffik inuusuttuaqqanut arfineq-pingasunut inissaqarpoq, tassaanerusarlutillu Kommuneqarfik Sermersuumit inissitaasut, aammali inuusuttuaqqap kommunenit allaneersut tiguneqarsinnaasarput.
Inuusuttuaqqat tassani inersimasunngorlutik inooqataasinnaanermikkut piginnaasatigut ineriartornissaat nukittorsarneqartarpoq inersimasutut inuunissaat taakkununnga oqinneruniassammat.
Mælkebøttenip 2006-imili ammarami meeqqat Mælkebøttenip ulloq unnuarlu immikkoortortaqarfianut inissinneqartartut katsorsarneqarnissaminnik pisariaqartitsiartuinnarnerat maluginiarsimavaa. Meeqqani taakkunani meeqqat inuusuttuaqqallu amerlasuut oqimaatsunik, tulluanngitsunik ineriartornissaannullu ajortumik sunniutilinnik avatangiiseqarsimapput. Inooqataanikkut tarnikkullu annertuumik artorsaateqartuupput, Mælkebøttenimit qimaakulallutik avatangiisillu aanngajaarniutinik atuiffiusut ornittarlugit, taamallu ajornanngitsumik innarlerneqarsinnaasarlutik. Meeqqat taakku avatangiisiminnik eqqissisimanartunik allanngortitsinissaminnik pisariaqartitsisuupput inersimasullu isumassuisinnaasut ilagisarlugit.
Illu Seqineq 2014-imi sananeqarluni piareerpoq ullumikkullu immikkoortortaqarfitsinnit feeriarfittut aammali pamersaanikkut suliniuteqarluni angalaartarnerni atorluarneqarluni.
Illu Kapisilinniittoq suleqataasumit nakkutigineqarpoq
2024-mi Mælkebøttecenterip ikiorsiisarnini ataatsimoortarfimmik ataatsimik annertuseqqissavaa, taannalu meeqqanut inuusuttuaqqanullu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasunik ilaquttaminnik naapitaqartarnissaannut ajunngitsumik sinaakkusiisassaaq.
Siunertaavoq meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissitat ilaqutaasalu sunniinianngitsunik naapiffeqarlutik ataatsimoornissaasa qulakkeerneqarnissaat. Pingaaruteqarpoq ilaqutariit ataatsimoorneranni ataqatigiinnerisa kinaassusaasalu qulakkeerneqarnissaat.
Ini ataatsimoorfiusoq ataatsimoornermi pingaarutipilussuuvoq, taannalu meeqqanut toqqissisimanartuussaaq. Tamanna ilaqutariinni inissiiviusumiluunniit iluatsinngippat inimik allamik ataatsimoorfissamik ujaasisoqartariaqassaaq. Ataatsimoorfik toqqissisimanermik ilaqutariillu iluminni peqatigiissinnaanerannik ajunngitsumik sunneeqataasarpoq. Ataatsimoortarfik sapinngisamik angerlarsimaffippalaartinniarlugu aaqqissuutaavoq, tassanilu angerlarsimaffinni allanisulli ilaqutariittut suliassat suliarineqarsinnaapput. Pingaaruteqarpoq ataatsimoornermi qallikkut atukkat, taannalu ataatsimoornermik meeqqallu ukiuinnut tulluartunik sammisaqarnissamut, taamallu ilaqutariit iluanni atassuteqarnerit ineriartornissaannut periarfissiissaaq. Pinngussat sammisaqartarnissamullu neqeroorutit meeqqat ukiuinnut assigiinngitsunut tulluarsagaanerat qulakkeernikuuarput.
Isiginiarneqartut tassaapput ilaqutariit meeqqaminnik inuusuttuaraatiminnilluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasuutillit – ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni imaluunniit angajoqqaarsialinniittuutillit. Aamma qatanngutigiit ataatsimoortinnissaannut atorneqarsinnaavoq.
2022-p ukiarluinnarnerani qangalili piareersarneqartumik kinguaariit nikisiterput, taannalu januaarimi 2023-mi aallartinneqarluni. Tassani piginnaasatigut ineriartornissamullu pisortaq Nuka Fleisher pisortatut atorfimmut ikkuppoq.
Ukiut 15-it sinnerlugit Kirsten Ørgaard pisortaasimavoq, sulisullu allat tamaasa peqatigalugit Mælkebøtteni, maanna Mælkebøttecenterisut ilisimasarput, ajunngitsumik ulloq manna tikillugu ineriartortissimavaa.
Nuka Mælkebøttecenterimi 2009-mi sulilersinneqarpoq. Meeqqanut sulisunullu sullissisuusimavoq aqutsisuullunilu, nalissaqanngitsumillu suliniuteqartarsimalluni. 2011-mili najugaqatigiiffimmi Ilasiami aqutsisuusimavoq, ukiullu ingerlaneranni kattuffiup ingerlanneqarneranut ineriartorneranullu akisussaaffiit amerliartuinnartut akisussaaffigilersimallugit. 2021-mi Mælkebøttecenterimi Piginnaasatigut ineriartornermilu aqutsisutut atorfinitsinneqarpoq. Annertuunik ilisimasaqarnini pissutigalugu Mælkebøttecenterip siunissami annertuumik ineriartornissaanut tapertaalluarsinnaavoq. Nuka isumaginninnermi siunnersortitut bacheloriuvoq aqutsinermillu ilinniagaqarluni.
Ukiut ingerlanerini suliat annertusiartuinnarsimapput, tamakkulu arlalinnik immikkoortortanik pilersitsinissanik kinguneqarsimapput ullumikkullu paaqqinnittarfiup Mælkebøttecenterimik atillip ataani ingerlanneqarput. Ineriartornerup taassuma namminermini uppernarsarpaa Mælkebøttecenterip siunertaanut, pingaartitaanut takorluugaanullu naapertuuttumik, sulianillu ilisimasaqarluartunit namminersortumillu paaqqinnittarfeqarnissamik pisariaqartitsineq.
Uppernarsaatilinnik tunngaveqarluta suliaqarpugut, Mælkebøttecenterillu suliniutai tamarmik VIVE-mit Københavnimeersumit suleqateqarnikkut nalilersorneqartarput. Naliliinerit nalunaarusiarineqartarput nalunaarusiallu saqqummersitani nassaarineqarsinnaapput.
Tamakku saniatigut nuna tamakkerlugu Kattutta 2014-2019-imik taasamik suliniuteqartoqarsimavoq. Suliniut ingerlanneqarpoq Mary Fondip, Dannerip, Namminersorlutik Oqartussat, Oak Foundation Denmarkip Mælkebøttecenterillu suleqatigiinnerisigut, suliniummilu siunertaavoq kalaallit qimarnguiinik ineriartortitsinissap tapersersornissaa.
Mælkebøttecenterip pingaarnertut qulakkeerniartarpaa immikkoortut assigiinngitsut ataqatigiissumik ingerlanneqarnissaat taakkulu iluinni ataqatigiissaarinerit. Ullumikkut allaffissornermi suliassat sulisoqarnermut, allaffissornermut, piginnaasatigut ineriartornermut tunngasut, kiisalu sulisut aqutsisullu supervisioneqartarnissaat suliarineqartarput. Taakku saniatigut tarnip pissusaanik ilisimasalimmik attaveqaateqartoqarpoq, taannalu meeqqanik oqaloqateqarlunilu paasiniaasarpoq, immikkoortunilu inunnik ataasiakkaanik eqimattanillu supervisionertitsisarpoq kiisalu nalunaarusiornerni ikiuuttarluni.
Pisortap aqutsinerit pingaarnerit akisussaaffigai, ineriartornissamillu isiginiagaqarluni periuusilersukkamillu aqutsisoqarpoq aammalu pisut aallaavigalugit aqutsisoqartarluni. Najugaqatigiiffiit Mælkebøttecenterip pingaarnertut aaqqissuussaanerata ataani ingerlanneqarput. Immikkoortortani Mælkebøttenimi, Ilasiami Allumilu aqutsisut ulluinnarni aqutsinerit ingerlanerillu aqutaraat pisortallu ataanniillutik.
Tunissutit annertuut annikitsullu aammalu tunissutit atortullu tamarmik Mælkebøttenimik pilersitseqataasuupput.
Kunngissakkut Mælkebøttenimut ajunngitsuliorlutik aningaasatigut aamma tapiinikuupput. Aningaasatigut tapiinerit saniatigut inuiaqatigiinnit tapersersorneqartarpugut, soorlu angerlarsimaffinni aaqqissuinermi atoqqitassaanngitsut atisat, pinngussat atuakkat assigisaallu Mælkebøttenimut atoqqitassatut tunniunneqartarput. Aningaasaqarneq sanngiilliorfiusarpoq ernumatitsilersarlunilu.
Mælkebøttecenterip tunissutit aningaasarsiutigissanngilai, aammali aningaasaqarneq ataqatigiissumik ingerlasariaqarpoq. Mælkebøttecenterip ineriartorneranut suliniuteqarnerit tamarmik katersanit aningaasalerneqartarput Mælkebøttecenterillu meerartaanut inuusuttuarartaanullu iluaqutaasarlutik.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ingerlatsinermik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimapput, kommunillu meeqqat inuusuttullu Mælkebøttecenterimi ulloq unnuarlu inissitat akigititat malillugit akiliisarput.
Mælkebøttecenterip kissaatigaa meeqqanut, inuusuttuaqqanut ilaqutaasunullu iluaqutaasussanik suliniarnerit ineriartornissaat. Siusissukkut suliniuteqarnissaq maanna ukioqanngitsunit pingasut tungaanut ukiulinnut najugaqatigiiffik suliniutigineqalerpoq – uanilu meeqqat ukioqanngitsunit pingasut tungaannut ukiullit siusissukkut iliuuseqarfiginiarlugit paasiniarneqartassapput, aammalu angajoqqaat angajoqqaatut pisinnaasaat pillugit paasiniarneqartassallutik – uani ataqatigiisitsineq pineqarpoq, tassa meeqqat angerlarsimaffimminniissinnaanngitsut inissinneqarsinnaallutik angajoqqaallu angajoqqaajusinnaanermikkut nukittorsarsinnaallutik.
Taakku saniatigut Mælkebøttecenterip meeqqat inuusuttuaqqallu inuuniarnermikkut ajornartorsiortut inuuniarnikkut atugarisaannik pitsanngorsaaffigerusuppai sumiginnagaaqqeqqunagillu suliniuteqarusullutik, tassanilu Mælkebøttecenterip suliniutit inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut aallarnisarneqarnissaat ammaffigai. Pisortat susassaqarfiisa ataatsimeeqatiginerisa kingulliit takutippaat inuusuttut unammilligassallit suliniuteqarfiginerisa malinnaaviginissaat pisariaqartinneqaleraluttuinnartoq.